Lukijat

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Uusia tuulia syksyn myötä

Sisustussuunnittelutoimisto LeenaKooInterior

Suuri unelma on vihdoin toteutunut, minulla on nyt oma suunnittelutoimisto. Pääni on täynnä uusia sisustusideita ja -ratkaisuja. Varmemmaksi vakuudeksi kävin eilen Habitare-messuilla ja tässä blogissani on mukana muutama kuvakin sieltä.


Tämä kuva on valokuvaajani ihana nettisivujeni bannerikuva. Se kertoo jotain suunnitteluideologiastani. Mielestäni kodinhenki syntyy ajallisista kerrostumista. Kaikkia kodin ja suvun vanhoja  huonekaluja ei tarvitse heittää roskiin, kun kotia ja sen sisustusta uudistetaan. Itse pyrin asiakkaan toivomusten mukaisesti säilyttämään ja kunnostamaan arvokkaat perinteiset huonekalut, myös ns. romusisustus on lähellä sydäntäni.
 
Pidän väreistä. Lempivärini on aina ollut punainen. Sisustuksellisesti punainen on haasteellinen väri ja monet arastelevat käyttää kodissaan punaista. Värinä punainen on aggresiivinen ja huomota herättävä ja huonetilaa punaiset seinät pienentävät. Punainen on rohkean sisustajan väri ja sen käyttäminen vaatiikin tarkkuutta.
Kuvan omenanvihreä seinä on keittiöstäni. Maalasin seinän raikkaan vihreäksi, koska halusin tuoda tilaan valoa, raikkautta ja energiaa. Vihreä väri onkin elinvoimainen ja energisoiva.  Violetti on punaisen tavoin vaikea sisustusväri, se tekee helposti tilan raskaaksi ja masentavaksi. Oranssin on puolestaan sanottu aiheuttavan helposti riitoja, sitä ei siksi suositella helposti seinien väriksi.
Sisustamisen perusvärinä pidän nykyisin valkoista, en perinteistä ns. maalarinvalkoista vaan tilan valoisuuden ja valon väriin sopivaa valkoista. Itse maustan valkoisen tilan mielelläni jollakin vahvemmalla värillä: mustalla, ruskealla tai tummalla harmaalla.
On hyvä muistaa, että koemme värit hyvin subjektiivisesti ja värimieltymykset ja -inhokit voivat olla vahvoja ja melko pysyviäkin. Mielestäni värit, jos mitkä, ovat myös makuasioita ja niistähän ei voi kiistellä.  Kuitenkin sisustajan on hyvä muistaa värien käytössä tietyt perussäännöt.
 
 

Habitaren satoa


 
Ihana punainen Smegin 50-luvun tyylinen jääkkaappi.
 

 
Senäänkin voi näköjään ommella. Hauska idea.
 

 
Kaunista, pelkistettyä suomalaista huonekalumuotoilua.
 

 
Upea apupöytä keittiöön.
 
 
 
Retro-hylly, retroilu ja vintage ovat edelleen sisustuksessa pinnalla.

 
Muistoja 70-luvulta ja taustalla soi  Marionin Tom-tom-tom.

 
Kettu-tyyny ja monta muuta ihanuutta löytyi tanskalaisen muotoilun osastolta.

 
Valoa kansalle pullolla: Bottle of light.

 
Ihana idea eteläisestä naapurimaasta.
Sisustamistakaan ei kannata tehdä ryppyotsaisesti, huumori kuuluu myös sinne.
 
Hyvää syksyn jatkoa ja nauttikaa ulkoilusta ja kodistanne.
T. Leena
 

 

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Vuoreksen asuntomessujen satoa

Vihdoin sain itseni touhujen keskeltä asuntomessuille Vuorekseen. Messujen paikoitusalue Pirkkahallilla oli klo 11 aikaan aamupäivällä melkein tyhjä, vaikka sää olikin kesäisen leppeä. Lippuluukullakaan ei vielä jonoa ollut. Aloitin kierrokseni Kiplinginkujalta kohteesta 38 ja päätin kohteeseen 12 eli keskityin omakotitaloihin. Alkupään kohteet, noin 10 ensimmäistä taloa saikin katsella jonottamatta, mutta iltapäivällä joutuikin jo jonottamaan.


Talot ovat pinta-alaltaan kookkaita ja rahalla rakennettuja, ei mitään tavisten taloja. Tämän kertaisilla messuilla suuri osa taloista on kivitaloja. Silmiinpistävää mielestäni on valkoisten korkeakiiltoisten keittiöiden suosio, vain muutamassa kohteessa keittiössä oli käytetty jotain muuta väriä.


Mielenkiintoisena uutuutena yhdessä talossa oli tapettia oli käytetty myös sisäkatossa. Tapetin kuvioita korostettiin myös värikkäällä epäsuoralla valaistuksella.


Matalaa ja leveää ikkunaa oli laajennettu mielenkiintoisesti kehystämällä kokonaisuus peilillä.



Samassa kohteessa oli värejä muutoinkin käytetty rohkeammin kuin monissa muissa messutaloissa. Talon upeassa suklaanvärisessä makuuhuoneessa olisi makoisaa nukkua. Makuuhuoneen yhteydessä oli upea ylellinen pukeutumishuone, josta en saanut kuvaa ruuhkan takia.



Toisessa talossa oli makuuhuonetta piristetty upeasti. Tummalla kehystetty maailman kartta onkin laitettu vuodenurkkaukseen.

Tapettia voi ja kannattaa käyttää piristeenä myös kodinhoitohuoneessa (kohde 36).



Löytyihän sieltä punainen tehosteseinäkin (kohde 32). Tämä talo on yksi suosikeistani. Talon pohja on avara ja käytännöllinen ilman mitään kummallisuuksia, pinta-ala vain 129 m2. Sisustus on mielestäni selkeä, raikas ja tasapainoinen.



Aurinko-Tuulia, kohde 25, oli sisustettu retrohenkisesti ja ekologisesti. Kohteessa oli mm. uniikkeja käsintehtyjä valaisimia.


Suomalaista puuta ja retroa korkeassa olohuoneessa. Puunsävyt luovat lämpöä muutoin karuun tilaan.


Rohkean valinta, Marimekon mustavalkoinen graafinen tapetti tehosteseinänä. Tehostevärinä punainen.


Pirteä lastenhuone. Värimaailma  on kaunis ja hillitty. Oikein hyvä idea on maalata ikkunansyvennys tehostevärillä.



Upea säilytysjärjestelmä kierrätysmateriaalista.


Sinistä ja valkoista sängynkatoksena ja miten upea ovi voikaan olla sängynpäätynä!



Valaisimia, tekstiilejä ja muita ideoita








Virkattu ruukunsuojus


 

Nämä ja monta, monta muuta ideaa ja ihanuutta voi nähdä vielä alkavalla viikolla 12.8.12 saakka Vuoreksessa Tamperella asuntomessuilla!



tiistai 24. heinäkuuta 2012

Sinistä ja punaista

Rapu, rapu rallaa...


Näin ravustuskauden alkajaisiksi söimme siipan kanssa pakkasesta pois rapuja ja hyviä olivat. Appiukko onkin jo uudet merrat järveen laskenut eli lisää tuota herkkua on luvassa.

Sininen Juhannusruusu-matto




Vaihtelu virkistää. Niinpä kokeilin minäkin trikookuteen sijasta virkata maton ontelokuteesta ja rohkea kun olin valitsin vielä sinisen värin ( on kuulemma järkevien ihmisten lempiväri, ei minun).
Ontelokudetta on huomattavasti kevyempi virkata kuin trikoota. Jälkikin tulee tasaisempaa, kun kude on yhtenäistä ja tasaista. Kilohinta ontelokuteella on moninkertainen trikooseen verrattuna, mutta toisaalta menekki on huomattavasti vähäisempi. Kuvan maton halkaisija n, 120 cm, ohje on sovellettu Kauhavan kangasaitan ohjeesta. www.kauhavankangasaitta.fi

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Lomailua ja vähän virkkausta

Turistina Tampereella ja Lempäälässä


Viimeisimmästä blogitekstistäni on jo jonkin aikaa. Vihdoinkin tulivat kauniit kesäsäät tänne meille Pohjolaankin. Peräti kolme peräkkäistä päivää olemme saaneet nauttia auringosta! Eilen kävin tapaamassa kuoroystävääni vuosien takaa. Ensin nautimme makeat munkkikahvit Pyynikin näkötornin kahvilassa ja sitten hurautimme sisustusostoksille Vaihmalan hoviin Lempäälään.


Vaihmalan hovi on alunperin rakennettu vaivaistaloksi 1900-luvun alkuvuosina. Vuodesta 2008 rakennusta on taidolla ja näkemyksellä kunnostettu. Nykyisin tiloissa toimii ihastuttava sisustuskauppa, juhlasali, valkosipuliravintola ja hotelli. Arkipäivisin ravintolassa voi nauttia edullisen, mutta maistuvan buffé-lounaan.


Vaihmalan hovin miljöö on maalaisromanttinen ja pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi aittoja ja rantasauna. Sisustus- ja puutarhanhoitoideoita tämä miljöö tarjoaa yllinkyllin.

Lintujenjuottoallas.
 
Orvokkien värihehkua.

Seinämaalauksissa on häivähdys slaavilaisuutta.

Virkkauspuuhia

Viime päivinä olen taas kerran virkannut pitsimattoa, tällä kertaa väri on sininen. Materiaalina olen käyttänyt poikkeuksellisesti ontelokudetta. Virkkaaminen on huomattavasti kevyempää, lanka on kevyempää ja koukku on nro 8. Matosta ei tule niin tukevaa kuin trikookuteesta. Jälki on tasaisempaa, koska langassa ei ole solmuja ja paksuus ei vaihtele. Seuraavana onkin vuorossa iso oranssi pitsimatto työhuoneeni piristykseksi!
www.vaihmalanhovi.fi



 

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Kulttuuria, pintaremonttia ja mansikoita

 

Hvitträsk, pinkkivillitys ja mansikkatorttu


Sunnuntaina täyttyi yksi pitkäaikaisista unelmistani, vihdoin pääsin vierailemaan Kirkkonummella Hvitträskin taiteilijakodissa. Kolmen suomalaisen 1900-luvun alun jugentarkkitehdin rakennuttama erämaakoti on huikea nähtävyys. Pelkästään rakennukset ovat upeita, mutta puutarha, joka on saanut vaikutteita englantilaisista puutarhoista on upea, pionit kukkivat ja jasmiini tuoksuu. Maisemat päärakennuksen parvekkeelta ovat myös niin suomalaiset, käkkäräoksaisia mäntyjä ja järvi siintää mäen alla.
                          
Kaunis kaariportti toivottaa matkaajan tervetulleeksi Hvitträskiin.


Näkymät toisen kerroksen parvekkeelta, ihan mielelläni tuollaisessa paikassa joisin minäkin aamukahvini.


Tämä ei tarvitse sanoja, kaunis ja tuoksuva.



Päärakennuksen alasali upeine holvauksineen ja värityksineen muistuttaa keskiaikaisia kivikirkkoja.


Yksi puutarhan lukemattomista valkoisista pioneista.


Olemmeko todella Suomessa?



Jos ette ole käyneet koskaan Hvitträskissä ja liikutte Helsingin seudulla, suosittelen lämpimästi paikkaa. Valkeakoskella on samoihin aikoihin rakennettu Visavuori, Emil Wikströmmin erämaa-ateljee. Sielläkin kannattaa käydä! Molemmissa paikoissa on kahvila, josta voi melko edullisesti ostaa erilaisia pikkusuolaisia ja makeita herkkuja. Hvitträskissä on myös ravintola.


Pinkkivillitys

Olin jo usean kuukauden ajan miettinyt uutta väriä keittiömme tehosteseinään. Ennestään seinä oli raikkaan limenvihreä. Värin olin valinnut sillä perusteella, että marraskuisenakin aamuna heräisin.  Pidin edelleen väristä, mutta halusin jotain uuttaa keittiöön. Toissapäivänä se sitten jostain paukahti: pinkki.... ei kun aniliinin punainen, Tikkurilan Syphony -kartan väri no. L338 tai M338!! Heti kun sain auton käyttööni, kurvasin paikalliseen maalikauppaan ostoksille. Illalla ennen seitsemää meillä sitten oli seinässä yksi kerros pinkkiä. Alkuun olin vähän epävarma väristä, mutta nyt olen oikein tyytyväinen valintaani. En ole koskaan pitänyt pinkistä, punaisen ystävä olen ollut kuitenkin aina! Ihmettelenkin nyt, että onko tämä joku oire elämättömästä pinkkikaudesta vai tulevista vaihdevuosista;))

Tästä se lähtee, uusi väri seinään.

 

Uuden värin ihmettelyä: Onkohan tää nyt oikeesti hyvä?



Tänään olenkin sitten maalannut toisen kerroksen ja sisustanut keittiön uudestaan. Pöydälle rakensin uuden seinän kunniaksi installaation kirpputorivalaisimesta, kirpputorivaasista ja vanhasta ikkunanpokasta, lisäsin vielä somisteeksi Indiskan koristepallon ja kaunista tuli! Ainakin mieli piristyi, eikä maksanut kuin maalipurkin verran, n. 60 e.

Mansikkakääretorttu

Iltapäivällä maalauksen ja siivouksen jälkeen leivoin siippani synttärin kunniaksi mansikkaisen kääretortun. Oli hienoa tarjota vieraille herkkua uudessa pinkissä valtakunnassani.

Leppoisia lomapäiviä niille, joilla sellainen on ja voimia työssänsä ahertaville! Nautitaan mansikoista ja kesä väreistä ja tuoksuista!