Vain valkeata joulua....

mielessäin ootan minä vain. Nyt näyttää pahasti siltä, että emme sellaista tänne Pirkanmaalle saa. Anoppini pitää sääpäiväkirjaa, josta on mukavaa lueskella muutaman vuoden takaista joulun säätiloista. Itse raportoin lähinnä kameralla. Pieni kävely raittiissa ulkoilmassa tekee hyvää kesken jouluvalmistelujen.

  
Jäkälän peittämä kuusen oksa todistakoon, että lunta ei ole yhtään. Onneksi myös jää on teiltä ja lenkkipoluilta lähes sulanut.

Maitohorsman kukinnon untuvahaituvat on myrskytuuli jo kauas lennättänyt. Kuuraa ja luntakaan ei maitohorsman tarvitse kannatella.

Entä jos värejä ei olisikaan?

 

Mustavalkokuvissa muodot tulevat korostuneesti esiin.

Villavaa. Makrokuvausta voi harrastaa parhaiten juuri harmaina päivinä. On vaan pidettävä luonnossa liikkuessa silmänsä auki, etteivät pienet yksityiskohdat ja värisävyt jää huomaamatta. Lienevätkö syysmaitikan siemeniä nämä.

 

Herkkää kauneutta.

 

 

Ettei aivan väritöntä oli, lopuksi kuvankäsittelyllä hempeäksi muokattu kuva.

 

Viikon päästä onkin sitten jouluaatto!