Vuosi vanha vaipuu hautaan....

 

Joulun viettomme sujui rattoisasti maaseudun rauhassa. Eikä sitä valkoista joulua sitten tullut. Aattosaunaan kävellessäni mieleeni tuli, että olipa juhannusaatto tai jouluaatto niin vettä sataa ja on kylmää, juhannuksena ei ole onneksi pimeää.

 

Hyvin oli taas saunamestari saunan lämmittänyt. Makoisat olivat löylyt. Saunomisen jälkeen söimme maukkaan jouluaterian ja availimme muutamat pakettimme.

Valkoista joulua emme saaneet viettää, mutta olipahan ainakin hyvä syy sytytellä kynttilöitä ja vetäytyä vällyjen väliin tai keskittyä seurusteluun vieraiden kanssa. Myös syksyn aikana kertyneitä tv-ohjelmien nauhoituksia tuli katseltua.

 

Herkuttelujen ja nukkumisen välissä kävelin joka päivä rantaan valokuvaamaan. Olen viettänyt Vanajaveden rannalla jo yli kymmenen joulua, mutta yhtenäkään jouluna ei ole järvi ollut vapaa. Nyt vietin rannalla useita tunteja tyrskyjä ihaillen.

 

Viimeisetkin jäät poukamastamme sulivat joulunpyhien aikana pois. Sentään muutaman upean jäätimantin sain ikuistetuksi.

 

 

Paljon muutakin kuvattavaa vanhasta pihapiiristä löytyi. Tämä japanilaistyylinen mänty viehätti minua erityisesti.

....ja nämä vanhat lastenvaunujen pyörät navetan raunioiden vieressä.

Vanhan vuoden viimeisiä päiviä vietän kotona lepäillen ja joululahja kirjoja lueskellen. Tapaamme ensi vuoden puolella, toivottavasti!